歌词
Kylällä kyteä saa sanaparret:
”kuka lie, kuka lie on lentänyt?”
Anolan aukeat saa sitä nähdä tietäen,
mitä sanojat sanoissa luulee.
Huhut kuin kiviä vaan, joita kosket kuohuissaan
kadoksiin kuluttavat.
Arat on puhuvat puut, vaikka muistaa korvillaan
yhden ylitse pakenevan.
Vajalle valkean maan yhdet jäljet johtaa kiiltävinä.
Kuusen kierto, viertä juuren, kohta kuuta kurkottava.
Alho on kivien maa, siellä yksi seuraa seinäviertä:
kumma kuin on liiterillä, kouko kolkkona ovella.
Pihalta pitojen taa veisi hennon halki harsopeiton.
Kuusilatvat katkeavat, heinät harvoille pediksi.
Levätä pudonnut saa, sen on helmaan, jonka päältä piirsi.
Hetken yltä laajenivat niityt aukeat Anolan.
专辑信息